Suomen Pelialan Tutkimus Ja Kehitys

Yliopistoilla pelialaan niveltynyttä opetusta annettiin muun muassa hypermedian ja multimedian tutkimuskeskusten yhteydessä (Mäyrä, Suominen & Koskimaa 2013; Junnila, Koivisto & Lehtonen 2014). Hårdin ja Jamisonin terminologiassa tätä voi kutsua uutuuden kylvämisen vaiheeksi. Pelilehdistö – erityisesti Pelit-lehti – “ei ollut konesotien passiivinen sivustakatsoja, vaan saattoi jopa aktiivisesti nostaa esiin vastakkainasetteluja” (Saarikoski ja Reunanen 2014, 11). Yhtä aikaa Pelit-lehden lukijakirjeiden analysointi osoittaa muun muassa, että 2000-luvun alkupuolelta lähtien kehittynyt retropelaamiseen keskittynyt lukijakunta karsasti “peliteollisuuden uusimpia näkymiä” (Saarikoski 2012, 37).

Pelialan nykytila Suomessa

Suomen peliala on viime vuosina kokenut merkittäviä muutoksia, ja alan tutkimus ja kehitys ovat tulleet entistä tärkeämmäksi osaksi sen ekosysteemiä. Kansainvälisesti tunnetut suomalaiset peliyritykset, kuten Supercell ja Rovio, ovat avanneet uusia mahdollisuuksia ja nostaneet Suomen pelialan tutkimusta ja kehitystä kansainväliseen valokeilaan. Pelitutkimus Suomessa keskittyy innovatiivisuuden edistämiseen, uusien teknologioiden hyödyntämiseen ja pelialustan monipuolisten mahdollisuuksien tutkimiseen, mikä pitää sektoria elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä globaalissa ympäristössä.

Myös hyvinvoivat työntekijät ovat sitoutuneempia ja kestävästi kasvava yritys on varsinkin nuoremmalle työvoimalle houkuttelevampi työpaikka – muun muassa milleniaaleille yritysten arvot ja työn merkityksellisyys ovat yhä merkittävämmässä roolissa. Business Finlandin vuonna 2022 julkaiseman selvityksen mukaan meneillään on maailmanlaajuinen havahtuminen kestävyyden ja kestävän kehityksen vaatimuksiin. Kun uutuus muuttuu yksin ja yhteisesti muisteltavaksi ja muistelua varten perustetaan ilmiötä vaalivia instituutioita, kyse on metatason institutionalisoitumisesta. Ilmiö on tullut niin merkittäväksi, että yhteiskunta alkaa huolehtia siitä pitkäaikaisesti ja uutuus on omaksuttu muistettavaksi ja säilytettäväksi.

Pelialan tutkimus Suomessa

Suomen pelialan tutkimus ja kehitys ovat saaneet merkittävää huomiota ja resursseja viime vuosina. Peliala Suomessa on kasvanut nopeasti, minkä seurauksena on syntynyt uusia innovaatioita ja tutkimushankkeita, jotka tukevat alan kestävää kasvua. Tutkijoiden ja kehittäjien yhteistyö luo perustan uusille peliteknologioille ja -ratkaisuille, jotka vastaavat sekä kotimaisen että kansainvälisen peliyhteisön tarpeisiin. Tämä artikkeli tarkastelee pelialan tutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä Suomessa.

• Tämän osuuden tarkoituksena on selvittää peliteollisuuden esittämisen sisällöllisiä pääpiirteitä ja nostaa esiin tarkastelujaksolla tapahtuneita muutoksia.
• Käsite kulttuurinen appropriaatio eli omaksuminen2 viittaa tässä tapoihin, joilla yksilöt ja yhteisöt ottavat käyttöön ja muokkaavat teknologisia ja tieteellisiä uutuuksia.
• Kesällä 2005 Nokia ilmoitti aikeistaan uudelleen-lanseerata N-Gagen puhelimillaan toimivana N-Gage-applikaationa, eräänlaisena N-Gage-pelien pelaamisen mahdollistavan ohjelmistostandardina (Laaksonen 2005, 35).
• E-urheilun saavuttaessa enemmän jalansijaa ja näkyvyyttä urheilun perinteiset seuratoimijat alkoivat pohtia omaa tulevaisuuttaan ja yleisöjään.
• Suomalaisen digipeliteollisuuden ensimmäinen AAA-tason kansainvälinen menestystarina innosti niin, että peli saattoi olla esillä lehden yhdessä numerossa useamman kerran.

Pelialan kehitys Suomessa

Suomen pelialan tutkimus ja kehitys on viime vuosina ollut nousussa, ja tämä näkyy niin yritysten määrän kuin alalla tehtävän innovatiivisen työn kautta. Peliteollisuus Suomessa on kehittynyt huimasti, ja maa tunnetaan maailmalla useiden menestyspelien kotipaikkana. Pelialan jatkuva tutkimus ei ainoastaan vie eteenpäin teknologiaa, vaan myös tukee erilaisten pelimekaniikkojen ja tarinankerronnallisten elementtien kehitystä, mikä puolestaan edistää kokonaisvaltaista pelaajakokemusta. Tämä ilmiö houkuttelee yhä enemmän investointeja sekä osaajia alalle, luoden samalla uusia mahdollisuuksia ja liiketoimintamalleja. Suomen pelialan menestys on selkeä osoitus siitä, kuinka kulttuurinen ja tekninen innovaatiokeskus voi kasvaa ja kukoistaa tuottamalla globaalisti tunnustettuja pelituotteita.

Markku Eskelinen (2004) kirjoitti Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) tilauksesta raportin, jossa sivuttiin myös koulutuskysymyksiä. Institutionalisoitumisen näkökulmasta on huomionarvoista, että nimenomaan Sitra – julkinen Suomen eduskunnan valvoma rahasto – oli edelläkävijä pelialan tulevaisuutta koskevissa pohdinnoissa. Raportin kirjoittajaksi Eskelinen valikoitui luultavasti siksi, että hän oli tuolloin harvoja tunnettuja suomalaisia pelialan tutkijoita. Eskelinen korosti selonteossaan pelien erityislaatuisuutta verrattuna muihin mediamuotoihin, vaikka kehystikin pelialaa suhteessa luovista aloista käytyyn muodikkaaseen keskusteluun, mikä luultavasti oli yhtenä Sitran motiivina aihealueen tarkastelulle. Raportin ilmestyttyä kotimainen kaupallinen pelituotanto oli vielä varsin pieni toimiala.5 Eskelinen ei nähnyt tarvetta eriytyneelle koulutukselle, sillä alalle tultiin pitkälti harrastustaustalla ja erilaisten koulutusten tukemana. Paikallisen aloitteellisuuden lisäksi pelialan koulutuksen kehittämistä pyrittiin tukemaan luomalla odotuksia maakunnallisen tason ja kansallisen tason raporttien avulla.

Rahoitus ja tukimuodot

Rahoitus ja tukimuodot ovat keskeisiä elementtejä Suomen pelialan tutkimuksen ja kehityksen edistämisessä. Näihin kuuluu monipuolinen valikoima julkisia ja yksityisiä rahoituslähteitä sekä erilaisia tukimuotoja, jotka auttavat alan innovointia ja kasvua. Ymmärtäen näiden rahoitusmahdollisuuksien merkityksen, Suomen peliala voi edelleen kehittyä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi sektoriksi, jossa tutkimuksen ja kehityksen saavutukset vievät eteenpäin koko teollisuutta.

Koulutus ja osaaminen

Koulutus ja osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä Suomen pelialan tutkimuksessa ja kehityksessä. Suomi on tunnettu innovatiivisesta lähestymistavastaan peliteknologiaan ja -suunnitteluun, mikä on johtanut merkittäviin läpimurtoihin maailmalla. Alan jatkuva kasvu korostaa tarvetta syvälliselle tutkimukselle ja kehitykselle, jotka tukevat uusia luovia ideoita ja vahvistavat DragonSlots finland Suomen asemaa kilpailukykyisenä toimijana globaalilla tasolla.

Haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Suomen peliala on kokenut merkittävää kasvua ja kehitystä viime vuosikymmeninä, mutta samalla se kohtaa lukuisia haasteita, jotka vaikuttavat sen tulevaisuuden näkymiin. Pelialan tutkimus ja kehitys ovat avainasemassa alan kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja uusien innovaatioiden syntymisessä. Tulevaisuuden näkymät sisältävät mahdollisuuksia teknologian kehityksessä, kansainvälisessä yhteistyössä sekä osaamisen vahvistamisessa, mutta niihin liittyy myös kysymyksiä rahoituksesta, koulutuksesta ja muuttuvasta markkinatilanteesta.